Ihanaa, kaunista Naistenpäivää!

Kuvassa on kortti, jonka sain omalta rakkaalta tyttöseltäni  naistenpäivänä joitakin vuosia sitten. Löysin kortin viikko sitten kirjakaappini kätköistä. Koko talven kestäneen remontin jälkeen siivosin kaappia ja siirsin sen takaisin omalle paikalleen. Siellä kaapissa kortti oli kaikkien tärkeiden ja rakkaiden muistojen joukossa. 

Kuva kertoo minulle ainakin rakkaudesta, ilosta, välittämisestä ja sitkeydestä. Mietin sitä kuinka elin  kauan sitten lapseni kanssa kahden, yksinhuoltajana. Minulla oli silloin yhden naisen yritys. Tein pitkää päivää, ja välilla yötäkin. 

Tämä pieni tyttöni, alakoululainen, joutui selviytymään silloin paljon yksin arjen asioista. Onneksi oli matkapuhelimet, että saimme toisiimme yhteyden tarvittaessa. Kuinka monta kerta hän soitti minulle ja sanoi, että "avain jäi kotiin, mutta menin naapuriin ja soitettiin sieltä huoltomiehelle, joka aukaisi oven". Toimelias jo pienestä pitäen.

Itselläni on ollut huono omatunto siitä ajasta, että jäikö lapseni vaille jotain tärkeää. Olemme puhuneet asiasta useita kertoja.

Nyt hän elää omillaan, ja (yllätys, yllätys) on myös toiminut yrittäjänä jo pari vuotta vakituisen työnsä ohella. Olen aina hämmästellyt hänen rohkeuttaan tarttua uusiin asioihin, raivata oma tiensä.  Nyt päälle parikymppisenä hän ei ole ollut päivääkään työttömänä ja uusia haaveita on mm. radiotoimittajan työstä (hakupaperit on vetämässä koulutukseen). Sosiaalisena, ulospäinsuuntautuneena ihmisenä kaveripiiri on laaja ja rakkauskin on löytynyt elämään. Ehkä olen tehnyt jotain oikein.

Hyvää Kansainvälistä naistenpäivää meille kaikille!

(Ansaittu) Loma

Pitkä aika on siitä, kun olen edellisen kerran kirjoittanut tänne blogiini. Melkein puoli vuotta, äkkiä se aika menee. Paljon on tapahtunut asioita tänä aikana, ylä- ja alamäkeä. Asioita, jotka on vieneet voimia, mutta myöskin tuoneet niitä. Blogin kirjoittaminen tuntui niin työläälle, että päätin lopettaa sen joksikin aikaa. Tai mistä tietää vaikka lopullisesti...

Nyt kirjoitan Tahkolla hotellihuoneessa. Kello on aika paljon, uni ei vain tule silmään. Hotelli on hyvä, mutta ilmeisesti siivous huono, koska minulla silmät ja nenä kutisee, joten täällä on ilmeisesti liikaa pölyä. Ei ole ensimmäinen kerta, kun herään hotellista silmät turvoksissa. Aamulla on lähdettävä ensimmäiseksi hakemaan apteekista allergialääkettä. Olemme täällä viettämässä hiihtolomaa. Huomenna olis tarkoitus hiihtää, toivottavasti ladut on kunnossa. Poju menee mäkeen hankkimaan punaiset posket.

Kuvassa Pali ihmettelee järven jäällä tuota purjelautaa, tai mikä lienee härvelin nimi.

Täytyy  tästä ruveta nukkumaan, jospa uni jo tulisi. 

Omassa pihassa

Viikonloppu on mennyt muuttopuuhissa ja yhden kesämökin siivouksessa. Voi sitä tavaran määrää mitä ihminen omiin nurkkiinsa kerää. Kauniin viikonlopun olisi voinut mukavamminkin viettää, mutta tämä meni nyt näin.

Piha on rehottanut melko valtoimenaan jo jonkin aikaa, ei viitsi enää kitkeä kukkapenkkejä eikä nähdä kauheasti muutenkaan vaivaa. Pienen pieni sato, mm. yrtit täytyy korjata talteen ja kuivattaa. Luumupuu teki  ensimmäiset luumunsa ja maukkaita olivat.

Pupu loikkii pihamme poikki päivittäin ja nyt sain sen kuvaan lähes vahingossa.

Uusi työviikko edessä ja minulla alkaa myös syksyleskeys, kun mies lähtee metsälle useaksi viikoksi.

Tarkoittaa siis sitä, että kodin sisustusrintamalla saattaa tapahtua jotain aktivotumista.

Hyvää alkavaa viikkoa

Talovanhus

 

 Tänään oli tarkoitus käydä mustikassa, mutta säiden haltija päätti toisin. Sadekuuroja tuli useaan otteeseen aamupäivällä joten mustikat sai jäädä metsään.

Kävin katsomassa myytävää talovanhusta idyllisessä maisemassa. Talo sijaitsi ison järven tuntumassa, mutta itse tonttiin kuului järvelle vievää joenvartta jonkin verran. Tämä ei siis ole sitä mitä olemme etsineet, koska hakusessa on ollut vanha talo omalla järven rannalla. 

Talo oli melko huonokuntoinen, lähes kaikki menisi uusiksi.

 Kun katselin kammarin ikkunasta pellon yli järvelle, näkymä tuntui uskomattoman kauniille. Tontti oli muutenkin hyvin hoidettu ja talolle menevää tietä reunusti kaunis koivukuja. Mutta, mutta...onko meistä tekemään niin isoa remonttia, kuin mitä tämä talo tarvitsee.

 Miehellä kyllä taitoa löytyy ja minulla intoa, mutta löytyykö aikaa tällaiseen projektiin. Onko se mielikuva rantasaunasta ja iltaauringossa kylpevästä järvenselästä kuitenkin liian vahva. Toisaalta tykkään pulikoida järvessä joten riittääkö kapea joenuoma korvaamaan järven. Siinäpä miettimistä.

Kotelomekko

                                       

                                       

                                           

                           

                           

                           

Pari viikkoa sitten olimme pienen pojan kastejuhlassa. Kaupoista en löytänyt mieleistäni asua juhliin. Selvää oli vain se, että mekon haluan päälleni laittaa.

 Selasin kaikki ompelulehteni moneen kertaan etsiessäni sopivaa mallia mekkoon.
 Olen ostellut Burda-lehteä, jos kannessa on ollut jotain mielenkiintoista. Mieluinen malli löytyikin viime kesän Burdasta 06/2012. 

Muutin lehden mallia sen verran, että levensin hieman kädenteitä ja korotin pääntietä muutamalla sentillä.
 Mekon selkäosassa on mielestäni kaunis v-pääntie, sitäkin korotin hieman mallia ylemmäs. Mallivaate on tehty joustavasta kankaasta, oma kankaani on melko joustamaton satiinisidoksinen kangas.

Sopivan kankaan löytäminen olikin oma prosessinsa. Itsellä oli tietty mielikuva siitä mitä haluan, mutta sellaistahan ei sitten löytynyt. Halusin kuitenkin, että kuosi on vaalea ja kesäinen.
 Lopulta kangas löytyi verhokangasosastolta.
 Jossain ikkunassa siis roikkuu samankuosiset verhot.

Jalassani on Gaborin vaaleapunaiset sandaletit, jotka olen ostanut vuosia sitten.
 Kengät on täysnahkaiset ja erittäin hyvät jalassa. Kaulassani oleva koru vaihtui helminauhaan joka sopi paremmin asun tyyliin.

Tällaisella asulla siis mentiin kaunis, kesäinen juhla. Kangasta muuttamalla tästä mallista saa taas erilaisen ja eri tilanteisiin sopivan.

Aurinkoista keskiviikkoa