On ollut tarpeellinen tämä viikonloppu. Olo on ollut jotenkin vetämätön ja lepo on ollut tervetullut.
Viikolla oli Oscarin kevätjuhla, ja hauskat juhlat olivatkin.
Teemana oli villi länsi ja samaa linjaa noudatettiin niin musiikissa kuin muissakin esityksissä. Juhlan lopussa laulettiin tietenkin iki-ihana suvivirsi joka aiheuttaa aina liikutusta.
On niin mahtavaa nähdä niin innokkaita ja lahjakkaita nuoria. Muista kouluista en tiedä, mutta täällä sekä ala- että yläasteella musiikin harrastamiseen on annettu hyvät eväät koulun puolesta.
Koulussa on rummut, kitarat ja muut pienemmät soittimet, ja on myös bändi-kerho jos haluaa soitella porukoissa.
Tämä juhla oli ehkä erityinen siksi, koska Oscarin ala-aste aika on nyt takanapäin ja syksyllä (pieni) poikani suuntaa askeleet seiskaluokalle.
Elämässä alkaa uusi aika ja uudet haasteet.
Eilen oli vielä todistusten haku ja kukkien vienti opeille kiitokseksi näistä vuosista. Ostimme pelargoniat ja sopivan lahjapussin puuttuessa ompelin kukille pienet kassit kankaasta (sattuikin sama kangas kuin edellisen postauksen koiran tyyny).
Nyt on aika nauttia kesästä ja unohtaa kaikkinainen suorittaminen ja aikataulut. Toivottavasti ilmat tästä taas lämpenee, ja pian.
Ja lopuksi vielä lisää kuvia tästä meidän pienestä asukista, joka on
kova nukkumaan. Koiralla on aivan mahtava luonne, rauhallinen, mutta toisaalta niin rohkea.
Mukavaa sunnuntaita.
