Työtilani

Eilinen päivä oli huvipuistopäivä Särkänniemessä. Väärä päivä säiden puolesta, koska oli niin kylmä ja sade. Onneksi Särkänniemen tyylikäs sadeviitta pelasti tilanteen ja esti suuremmat paleltumat, se oli sateensuojan lisäksi myös hyvä tuulensuoja.

Olen siivoillut kaappeja ylimääräisestä roinasta. Kankaita on kertynyt melko paljon ja lisää haalin aina kirpputoreilla käydessäni.

Tämä on ompelupöytäni, jonka olen ostanut kierrätyskeskuksesta, oli silloin puunvärinen ja maksoi 2,50 euroa. Hioin ja maalasin pöydän ja vaihdoin vetimet. Nyt pöydän on vallannut neulekoneeni ja ompelukset teen yleensä keittiön ruokapäydällä.

Työvalaisimen ostin kirpparilta, maksoi 3,00 euroa. Lapsuudessani näitä valaisimia oli vähän joka taloudessa.

Langat ja muut ompelutarvikkeet pysyvät siistissä(?) järjestyksessä laatikoissa.

Edesmenneen anoppini vanhassa puulaatikossa säilytän vetoketjuja, nauhoja ja nyörejä.

Keräilen jostain syystä sinisävyisiä kankaita, ehkä väri merkitsee minulle kodikkuutta ja turvallisuutta. Kirppareilla lasten liinavaatteista löytyy yleensä kivoja kuoseja.

Vanhassa pärekorissa, joka on myös anoppini peruja, säilytän lankoja ja muuta tavaraa. nyt siinä on keskeneräinen kesäneule. Vaikka minulla on neulekone kudon silti käsin, koska se on rentouttavaa ja mukavaa.