Pitkästä aikaa täällä, edellinen kerta oli joulun alla. On tapahtunut niin paljon. Opiskelut vievät suurimman osan ajasta, ajatuksista ja energiasta. Kaikki ne asiat pyörii öisinkin mielessä, niin että nukkuminenkin on jotenkin raskasta eikä virkistävää. Ensimmäinen näyttö on toukokuussa ja siihen mennessä asiat pitäis olla hanskassa. Harmittaa, kun ei kotonakaan jaksa tehdä juuri mitään. Kaikki paikat on jotenkin rempallaan. Iloa tuottavia asioitakin on mm.
lapset( joista nuorempi tuskailee torstaina laitettujen hammasrautojen kanssa)
Palisanteri meidän karvainen lapsi
minun vähähiilihydraattinen ruokavalio on tuottanut tuloksia
ihanat vaaleanpunaiset tulppaanit keittiön pöydällä
aina vain valoisammat päivät
Omaa miestäni en iloatuottaviin asioihin nyt laske, koska tuntuu, että tämä neliömäärä on käynyt liian ahtaaksi meille kahdelle. Tuolla se nyt puunaa kloriitilla (haju on kamala) lattioita, kun annoin vähän palautetta kotitöiden jakamisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti